Kirjaton esiopetus saksankielisessä esiopetusryhmässä

Tammelan koulun saksankielisessä esiopetuksessa on alusta lähtien toimittu ilman varsinaista esiopetuskirjaa. Esiopetusryhmän toiminnassa ja opetuksessa painotetaan yhteisen opetussuunnitelman lisäksi saksan kieltä, sillä ryhmässä puhutaan ja toimitaan pääasiassa saksaksi. Toiminnallisuus (pelit, leikit ja laulut), konkreettiset esimerkit ja toistot (tavoitteena sanaston kasvattaminen), kuvat sekä muut havainnollistavat apuvälineet ovat tärkeässä roolissa.

Esiopetusryhmän jokaisella lapsella on oma kansio, johon kerätään kaikki vuoden aikana tehdyt saksankieliset tehtävämonisteet.

Saksankielisessä esiopetusryhmässä oppiminen tapahtuu niin koulun tiloissa kuin sen ulkopuolellakin. Luokkahuoneen lisäksi ryhmä käyttää säännöllisesti muita koulun tiloja opetus- ja leikkitarkoitukseen. Näitä ovat muun muassa yhteinen aulatila saksankielisen 1-2.luokan kanssa, liikuntasali sekä koulun piha. Tammelan koulun keskeinen sijainti mahdollistaa retket koulun lähiympäristöön. Ryhmä käy kuukausittain metsäretkellä Kaupissa. Tämän lisäksi ryhmä vierailee käsityöpajoissa ja käy useamman kerran vuodessa katsomassa erilaisia teatteri- ja musiikkiesityksiä.

Opetuksessa painottuu saksan kielen lisäksi myös saksankielisten maiden kulttuuri. Ryhmä juhlii syksyisin lyhtyjuhlaa ja Nikolausta. Keväisin kaikki koulun saksankieliset luokat viettävät yhdessä karnevaalia koulun liikuntasalissa.

Uuden opetussuunnitelman myötä esiopetuksessa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikkataidot. Ryhmällä on käytössä neljä iPadiä ja Bee-Bot -robotti. Viereisessä kuvassa on ryhmässä käytettävä tehtävämatto ja Bee-Bot -robotti. Esikoululaisten tehtävänä on yhdistää kuva ja teksti robotin avulla.

Vertaisoppimista elämyksellisissä oppimisympäristöissä

Uudessa Tammelan esiopetusyksikössämme osallistumme kirjattoman esiopetuksen kokeiluun syksyn aikana eri lähestymistavoin. Lapset pitävät elämyksellisestä leikki- ja oppimisympäristöstä, jossa on mahdollista oppia eri aisteilla. Esiopetussuunnitelmassa puhutaan laaja-alaisen osaamisen alueesta, jonka osana on monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.

Tammelan koulun esiopetusryhmä kolmosessa on luokan hyvänä perusvarustuksena videotykki, valkokangas, dokumenttikamera sekä pöytäkone. Pöytäkone on yhdistetty kaiuttimiin, joka sallii hyvän audion ja liikkuvan kuvan yhdistämisen esiopetuksessa.

Olemme leikkineet leikkilaulujen tahdissa ja opetelleet numeroita ja geometrisiä muotoja musiikkivideoiden avulla. Leijonan metsästys -laulussa lapset eläytyivät tarinaan niin, että juuri ennen suuren leijonan ilmestymistä luokan laajakankaalle, he juoksivat hihkuen takaseinälle turvaan. Erityisesti lapset ovat pitäneet erilaisista sähköisistä oppimistehtävistä, joita Huiske sekä muut oppikirjat verkossa tarjoavat.

Pulmien ratkomisesta yhteinen oppimisprosessi

Esioppilaiden vertaisoppiminen mahdollistuu videotykin avulla. Ryhmässämme jo lukutaidon saavuttanut lapsi innostaa muitakin mukaan ratkomaan kirjaintehtäviä. Kun pohdimme yhdessä kirjaimen alkuäänteitä, voi jokainen tehdä mielessään omia hiljaisia arvauksia ja kukin vuorollaan pääsee kokeilemaan hiirellä oikean vaihtoehdon valitsemista. Pulmien ratkomisesta tulee lasten yhteinen oppimisprosessi, jossa he leikkimielisesti kilpailevat keskenään siitä, kuka ratkaisee valkokankaalle heijastetun kirjainarvoituksen ensimmäisenä.

Ryhmän iPadeilla Molla ABC -sovellus opettaa uusien mallikirjaimien oikeaa piirtämistapaa. Toisinaan voimme käyttää eskarin aulassa olevaa älytaulua ja sen avulla käymme läpi Lapsen värivuotta e-kirjaa lukemalla. Taideprojekti etenee kuukausittain vaihtuvalla teemavärillä. Olen saanut kuulla vilkkaan lapsen suusta, miten koodaaminen on kivaa uudella hiirirobotilla. Robotiikka johti joulukuussa availemaan omaa Bee-Bot -joulukalenteria, jossa taskumaton numeroiden takaa paljastui erilaisia jouluisia kysymyksiä. Samalla lapsi opettelee huomaamattaan koodaamisen alkeistaitoja.

Lapset luovat mediahahmoja

Syksyn aikana olemme havainnoineet lapsiryhmämme media-arkea. Lapset pitävät legorakentelusta ja piirtelystä. Koulun ja eskarin yhteistyöviikoilla kokeilimme ekaluokan kummioppilaiden kanssa omien mediahahmojen luomista. Valopöydän avulla piirretyt tai legoista rakennetut hahmot jatkoivat elämää animaation pätkillä, jossa lapset saivat itse hahmosta ottaa kuvan ja muokata sitä Chatterkid-sovelluksella. Sovellus sai elottomat esineet puhumaan. Kuvalle he keksivät äänen ja kertoivat, kuka ja millainen hahmo oikein oli kyseessä. Ekaluokkalaiset ja eskarit loivat yhdessä omaperäiset suomalaiset superhahmot – hyisen Minecraft-vaikutteisen Jäämiehen sekä pelottavan Laavamiehen. Lasten kansainvälistä leikkikulttuuria edustava Mario Bross -hahmo muotoutui legoista, ja kun lapset tekivät hahmolle suun ja lisäsivät käteen rokkikitaran, alkoi se laulaa Antti Tuiskua imitoiden.

Hanke on opettanut, että oma roolini on olla opastaja, monipuolisen oppimisympäristön mahdollistaja, lasten leikki- ja pelivuorojen tasapuolinen jakaja sekä ”bugien” korjaaja. Autan lapsia projektien rakentamisessa sekä tavaroiden ja välineiden järjestämisessä toimintakuntoon. Pedagogisia ratkaisuja on syytä etukäteen pohtia, sillä lapsen mediasuhde voi pelimaailman syövereissä olla yksipuolinen, jollei  sisältöjä ja tavoitteita mietitä ja ohjata lasten valintoja. Tekniikka tuo mukanaan myös uusia haasteita. Uuden tekniikan kanssa on jaksettava päiväkodin toimintakulttuurissa edetä pienin askelin, ja antaa moniammatilliselle tiimille aikaa totutella uusiin vempaimiin. Kun saamme kouluttautumisen kautta erilaisista oppimisympäristöistä kiinni, vähitellen innostus tarttuu ja lapsiryhmässä näkee, että vertaiset ovat usein loistavia opettajia toisilleen.

 

Anna-Riina Peltola, Tammelan koulun esiopetusryhmä 3. lastentarhanopettaja

 

 

Kirjatonta esiopetusta Pelipuiston koululla

Meillä Pelipuiston koululla aloitettiin Kirjaton eskari -kokeilu aika tyhjistä. Lähdimme kuitenkin avoimin mielin mukaan kirjattomaan toimintaan. Koulullamme toimii kolme esikouluryhmää kahdessa tilassa, joten kaikki tavarat ja välineet ovat yhteisessä käytössä.

Heti alkusyksystä pyrimme toiminnallisempaan oppimiseen: kävimme metsässä oppimassa matikkaa, tai harjoiteltiin muotoja jumpatessa. Kaikille oli tuttua jo entuudestaan erilaisten laitteiden käyttö arjessa, ja sitä halusimme jatkaa. Uusiin tiloihin muuttaminen hieman viivästi joidenkin laitteiden (älytaulut, dokumenttikamerat, tietokoneet) käyttöönottoa, mutta nyt olemme päässeet niidenkin kanssa vauhtiin. Älytaulut kun vielä saadaan toimintaan, pääsemme muun muassa hyödyntämään erilaisia oppimispelejä.

Tabletteja ryhmillä oli jo entuudestaan muutamia, mutta kokeilun myötä tabletteja on yhteensä yli kaksikymmentä! Tableteilla on pelattu paljon erilaisia oppimispelejä, kuten Molla ABC:ta ja Ekapeliä. Lisäksi olemme käyttäneet kuvaussovelluksia eri tavoin. Olemme valokuvanneet ja videoineet, sekä harjoitelleet esimerkiksi käsitteitä tai kirjaimia/äänteitä (käy kuvaamassa pehmeitä/kovia asioita, käy kuvaamassa tietyllä kirjaimella alkavia asioita).

Kokeilun myötä olemme hankkineet paljon erilaisia oppimispelejä, -leluja ja -välineitä. Lasten mielestä näistä hankinnoista paras on ehdottomasti ollut Bee-Bot -robotti, jonka kanssa olemme käyttäneet sekä valmiita että itsetehtyjä alustoja. Yksi ryhmä käyttää Bee-Botia joulukalenterissaan, toiset hyödynsivät sitä ilmiöviikolla omaan teemaansa sopien.

Aikuisten kesken olemme pohtineet tätä kokeilua paljon. Olemme olleet tyytyväisiä kokeiluun varattuun budjettiin, mutta toisaalta olemme jääneet kaipaamaan toiminnallisuutta digioppimiseen panostamisen ohelle. Lisäksi toivoisimme eskarin aikuisille erilaisia koulutuksia ja vinkkejä mm. tabletti-sovelluksiin, sekä toiminnalliseen oppimiseen. Jatkamme kokeilua kuitenkin hyvillä mielin, ja yritämme tiiminä kehittää koulumme eskaritoimintaa!

Robotit-työpaja

Lamminpään eskarit pääsivät marraskuulla kokeilemaan omien patterirobottien tekoa. Espoosta käsityökoulu Robotista tuli robo-ope Markus opastamaan meitä rakentamisessa.

Lapset tekivät pienryhmissä oman pattereilla toimivan piirtorobotin. Robotin runko valmistui paperisista kahvikupeista. Jaloiksi kiinnitettiin kolme tussia, ja lisäksi koristelimme tekeleemme erilaisin askartelumateriaalein. Robotit toimivat pienellä patterilla, ja epäkesko lisättynä moottoriin sai robotin tärisemään ja liikkumaan.

Robottien teossa tarvittiin ohjeen ymmärtämistä, kaavakuvan lukutaitoa, yhteistyötä sekä päättelykykyä. Monipuolinen oppimiskokonaisuus oli lapsille todella mieluisa. Robottien kanssa on piirrelty kuvioita papereihin useana päivänä. Lisäksi robotit tärisivät ja piirtelivät jouluisia kuvia puurojuhlassamme vanhempien ihailtavana.

 

Annika Suokko, Lamminpään koulun esiopetus

Lisätietoja:

https://www.kasityokoulurobotti.fi/

 

Digimetsässä

Ikurin päiväkodissa olemme jo ennen Ipad-aikaa ottaneet paljon valokuvia ja laittaneet aktiivisesti niitä Tenavanettiin. Tänä syksynä Ikurissa isojen 2 – 5-vuotiaiden ryhmät ovat valinneet yhteisen metsäpaikan läheltä päiväkodin pihaa, jossa myös pienten ryhmän isoimmat lapset ovat käyneet leikkimässä. Jokainen ryhmä on miettinyt oman tarinan metsäretkien ympärille, toisilla se on metsän peikko ja toisilla Satu-siili. Yksi ryhmä käy metsäretkellään myös katsomassa ryhmän ”nimikko” puuta vuoden ajasta toiseen ja valokuvaavat tätä.

Olemme myös harjoitelleet sadutusta Ipadin ohjelmien kautta (Ipad-koulutus on ollut avuksi) Lapset saivat valokuvata värityskuvansa ja keksiä tarinan kuvan ympärille. Monille lapsista tämä kaikki oli todella jännittävää ja Ipadin käyttö uutta. Myös leikkiaikaan olemme käyttäneet hyödyksi Ipadeja. Olemme soittaneet internetistä lasten satuja ja lasten toivomaa musiikkia.

Länsi-Tesoman päiväkodissa 2 – 5-vuotiaiden ryhmät ovat käyneet tutustumassa lähimetsään pienryhminä. Lapset ovat ottaneet itse valokuvia metsästä sekä tutustuneet erilaisiin materiaaleihin, kuten kiviin, käpyihin ja havunneulasiin. Päiväkodilla viskarit ovat kokeilleet Bee-Botin käyttöä.

Ikurin koulun esiopetuksessa Ipadit ovat käytössä lähes päivittäin. Kuvassa alapuolella esikoululaiset harjoittelevat m-kirjainta. Lapset etsivät m-kirjaimella alkavia asioita. He löysivät mm. majan, muurahaispesän, matkalaukun, marjoja, männyn käpyjä ja männyn. Kentälle tehtiin supersuuri m-kirjain ja pieniä m-kirjaimia ja menimme m-littaa. Leikissä pelastetaan siten, että kaveri piirtää m-kirjaimen kiinnijääneen selkään (lasten oma idea). Koululla kirjoittelimme vielä taululle mitä m-kirjaimella alkavia asioita olimme metsästä löytäneet.

 

Sankariaanimaatio hyviksistä ja pahiksista

Koiviston koulun esiopetuksessa teimme syksyn aikana animaatioprojektin, jossa Apilat-ryhmän esioppilaat seikkailivat sankarihahmoina Lego Cityn kaupungissa.

 Projekti alkoi siitä, kun osa lapsista teki Nexo Knights -värityskuvista keppinukkeja. Tätä ideaa työstimme, ja jokainen sai kehitellä oman sankarihahmon supervoimineen. Hahmoista tehtiin pöytäteatterihahmot valokuvauksen, grillitikkujen ja taikataikinan avulla.

Seuraavaksi vuorossa oli tarinan keksiminen. Siinä Lego Cityn rauhaa rikkoi pahisten joukko (osa lasten hahmoista), joka aikoi varastaa arvokkaan voimakristallin. Supersankareiden voimat oli kätketty tuohon voimakristalliin. Pahikset ryöstivät kristallin, mutta muuttuivatkin sen voimasta itse hyviksi ja palauttivat lopulta kristallin takaisin Lego Cityn sankareille.

Animaatiossa esiintyvä hyvisten linna rakennettiin oman eskariluokan ikkunan alle.

Suunnitteluun, käsikirjoituksen tekoon ja lavasteiden rakentamiseen meni paljon aikaa, mutta se kannatti, sillä itse kuvaamiseen käytimme vain kolme eskaripäivää. Kuvaamisessa käytimme iPadien video- ja valokuvausta sekä Stop Motion -animaatiosovellusta. Sen jälkeen laitoimme kaikki kuvamateriaalit iMovie-sovellukseen ja äänitimme kertomuksen ja vuorosanat. Lopuksi editoimme videopätkät iMoviessa.

Projekti oli lapsia innostava ja siinä toteutui monta esiopetuksen tavoitetta: yhdessä tekeminen, kaveritaitojen harjoittelu, luova ilmaisu ja lapsen osallisuus. Varmasti työskentelemme tableteilla ensi keväänäkin!

 

Kirjoittaja: Sanna Mustonen, Apiloiden lastentarhanopettaja

 

Digikokeiluja Etelä-Hervannan eskarissa

Stop motion -animaatiosovellus tabletilla

Animaation tekoon tutustuimme eskareiden kanssa Stop motion- animaatiosovelluksen kautta. Lapset suunnittelivat  ja toteuttivat pareittain animaation käyttämällä leluja tai muuta haluamaansa materiaalia. Toisella kerralla lelujen sijasta estradille pääsivät itse eskarit. Lapsille oli syntynyt jo hyvä käsitys Stop motion -sovelluksen käytöstä. Projekti huipentui ryhmien yhteiseen elokuvahetkeen, jossa lapset esittelivät animaationsa ja muut saivat kommentoida sitä.

Äänilaatikot (kuva1), joita kutsumme taikalaatikoiksi, ovat olleet apuna alkuäänteiden oppimisessa. Äänilaatikoihin on helppo tallentaa ääntä ja äänitys kuuluu, kun laatikon kannen avaa. Ensimmäisellä käyttökerralla viiteen laatikkoon oli äänitetty viiden eri kirjaimen nimet. Pöydällä oli kasa kuvakortteja, ja eskarit lajittelivat ne pareittain keskustellen oikeisiin laatikoihin. Eskarit olivat todella innoissaan. Alkuäänten opettelusta tulikin yhtäkkiä hauskaa!

 

Bee-Bot

Bee-Bot -robotin avulla olemme tutustuneet ohjelmoinnin alkeisiin, alkuäänteisiin, kirjaimiin ja alkutavuihin. Ensimmäisellä kerralla eskareiden hahmottamisen apuna olivat nuolikortit, jotka aseteltiin lattialle ennen itse Bee-Botin ohjelmointia (kuva ). Kun Bee-Bot oli ohjelmoitu ja laitettu liikkeelle, lapset kannustivat ja taputtivat Bee-Botille sen päästyä oikeaan ruutuun.
Lasten tutustuttua Bee-Bottiin pääsi se mukaan myös osaksi joulukalenteria (kuva 2). Bee-Bot ohjelmoidaan oikean päivämäärän kohdalle, jossa odottaa aina tontun kirje.

Bee-Bot on lasten mielestä hauska ja suloinen, ja se tekee oppimisesta mielenkiintoista. Yksi eskari unohti pyyhkiä muistin ennen uuden reitin ohjelmoimista ja Bee-Bot vaelteli ihan muualle kuin piti. Lapset totesivat: ’’Ehkä Bee-Bot ei nyt keskittynyt kuuntelemaan ohjeita.’’

Aurasma

Tutustuimme Aurasma-sovellukseen jouluisella aiheella. Lapset saivat ohjeen maalata tontun ja keksiä tarinaa siitä: mikä on tontun nimi, mitä hän tekee, minne menee jne. Maalauksen jälkeen videoimme, kun lapset kertoivat omasta tontustaan ja teimme aurat maalauksiin.

Kaikki lapset uskalsivat kertoa kameralle hienosti omasta työstään ja oman videon katsominen oli toisista jännää ja toisista hauskaa. Oli jännittävää, kun sai itse kokeilla sovellusta oman maalauksen päällä ja oma video alkoi pyöriä. Tarkoitus on, että joulujuhlassa vanhemmat saavat kokeilla ohjelmaa ja katsoa lapsen kertovan omasta maalauksestaan.

Kun lumesta tulee sinistä ja punaista

Yöllä oli satanut ensilumi ja Kaskelotti-ryhmän lapset Maijalanpuiston päiväkodissa olivat siitä innoissaan. Toimme ämpäreillä lunta sisälle ja tutkimme vitivalkoista lunta väreillä ja koeputkilla. Käytimme kahta väriä: punaista ja sinistä.

Lumen värjäytyminen koeputkessa on mielenkiintoinen tapahtuma. Mitä sitten syntyy, jos punaiseen lumeen lisää sinistä karamelliväriä? Lopputulos yllättää.

Tämä kokeilu liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Valitsimme veden ja kalat tutkimuskohteeksemme. Tarkoitus on luoda elämyksellisiä tuokioita, esimerkiksi pilkillä käynti talvella, onkiminen keväällä, vierailu Särkänniemen Akvaariossa ja muuta veteen ja kaloihin liittyvää.

Ryhmämme on monikulttuurinen. Haluamme tarjota lapsille elämyksiä luonnossa.

 

Osallistuimme Suomi 100 vuotta -näyttelyyn päiväkodissamme. Teimme akvaarioon Nallen pilkkimispaikan. Olemme myös esittäneet lasten kanssa vanhaa kansansatua, nimeltään ”Ketun ja karhun kalanpyynti”.

Terveisin,

Kirsi Karvonen, lastentarhanopettaja, varajohtaja, Maijalanpuiston päiväkoti

 

 

Suomi 100 – Suomen luonto lapsen silmin

Suomi 100 -viikolla eskareista ja koululaisista koottu ryhmä Metsäniityn ja Karosen kouluilta lähti tutustumaan Suomen luontoon. Viikko suunniteltiin yhdessä lasten kanssa.

Ensiksi otimme iPadit mukaan ja suuntasimme lähimetsään, järven rannalle ottamaan luontokuvia. Lapset ottivat kuvia kiinnostavista paikoista ja ilmiöistä. Lasten ottamista kuvista koottiin koulun seinälle valokuvanäyttely. Valokuvaajat valitsivat itse omista kuvistaan parhaimmat ja keksivät kuville kuvaavat nimet.

Viikon aikana lapset ottivat kuvia IPadeilla

Lapset kokosivat valokuvista näyttelyn teemalla Suomen luonto.

 

Youtuben avulla tutustuttiin revontuliin ja tehtiin revontulityöt.

Viikon aikana rakensimme metsästä löytämistämme kepeistä tuulikellot. Netistä löysimme hyvän reseptin ja teimme puolukoista maittavan jälkiruuan.

Kokoamme viikon aikana tehdyistä projekteista koulun tiloihin Suomi 100 -messut. Messuvieraaksi kutsumme päiväkodin lapsia ja oman ryhmän lasten vanhemmat.